Suomen suosituin tuotejohtamisen referenssimalli, tuotejohtamisen talo, on uusittu. Esittelimme uusittua mallia webinaarissa ja blogissa jo aiemmin. Talon uusi kerros, jossa on tuotekehitys- ja tuotantohuoneet, sekä tuotejohtamisen tärkeimpien tavoitteiden tuominen enemmän näkyville talon keskelle, ovat mallin tärkeimmät uudistukset. Eri rooleissa talomallia voi käyttää hyväksi eri tavoin. Tässä blogissa puhutaan siitä, miten tuotepäällikkö voi käyttää talomallia hyväkseen. 

Tuotepäällikkö vastaa tuotteen menestyksestä, ja on tietyssä mielessä talomallin “isäntä” tai “emäntä”. Yksi talomallin uudistuksen tavoite oli tuoda muita käyttäjiä taloon. Tiimi, tuoteomistaja, tuotekehityksen johto. Uudet käyttäjät tuovat uusia näkökulmia, ja vähentävät todennäköisyyttä sille, että tuotepäällikkö tuntee jäävänsä yksin. Tuotejohtaminen on koko tuotetiimin asia.

Tuotepäällikön näkökulma

Tuotepäällikkö ja tuoteomistaja ovat taistelupari. Joskus ei tällaisia erillisiä rooleja ole, vaan on vain yksi tuotejohtaja. Joskus taas roolit on erotettu. Molemmissa vaihtoehdoissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Lisää tästä vaikkapa tässä blogissa.

Jos on vain yksi tuotejohtaja, häntä usein kutsutaan tuotepäälliköksi. Tuotepäällikön kannattaa käyttää referenssimallia ensisijaisesti peilinä ja muistilistana. Mitä kaikkea pitääkään muistaa tuotteen menestyksen takaamiseksi? Miltä oma tuotejohtamisen tekeminen näyttää tällä hetkellä? Missä on heikkoja kohtia, mitä on unohtunut tehdä tai kehittää? Mikä taas näyttää olevan kunnossa ja kalenterissa.

Vaikka tuotepäällikkö katsookin taloa kokonaisuutena, haluaisin nostaa muutaman asian erityisesti esille.

• Tuotestrategia
• Roadmap ja sen hallinta
• Käyttäjien, ostajien ja markkinoiden tarpeiden ymmärtäminen
• Tuotteen metriikka tuotannosta

Tuotestrategia

Tuotepäällikkö tuntee jo tuotevision. Se on tavoite, mitä kohti tuote etenee. Tuotestrategia taas määrittelee, miten tuotetta kehitetään tuotevisiota kohti. Se määrittelee konkreettiset askeleet tuotekehitystiimille.

Tuotestrategia sisältää esimerkiksi 

• Mille asiakassegmenteille tuotetta tehdään missäkin elinkaaren vaiheissa
• Mikä on tuotteen erityinen myyntivaltti
• Mitä tuotteeseen EI rakenneta
• Mikä on myyntikanava
• Millä tavalla ja millä resurssi-intensiteetillä tuotetta kehitetään (esimerkiksi ostetaanko komponentteja valmiina vai tehdäänkö itse)
• Mitä välitavoitteita tuotekehityksellä on

Välitavoitteista muodostuu tuotekehitykselle helpommin saavutettavia tavoitteita, joita kutsutaan usein tuotetavoitteiksi. Tämä on hyvin voimakas ja vahva tapa ohjata lähimmän muutaman kuukauden tekemistä oikeaan suuntaan. Se vaikuttaa suoraan backlogin hallintaan, priorisointiin ja yksittäisten töiden määrittämiseen.

Roadmap eli tiekartta

Tuotestrategia ohjaa myös roadmapin hallintaa. Roadmap kokoaa tuotteeseen tehtäviä toimintoja, ideoita ja markkinatarpeita ja järjestää ne tärkeys ja aikajärjestykseen. Yksi tärkeimpiä tuotejohtajan tehtäviä on hallita roadmapia niin, että oikeat asiat tulevat kehitystiimin tehtäväksi oikeaan aikaan. 

Roadmapilla on asioita, joita ei vielä tunneta kovin hyvin. Niitä pitääkin järjestelmällisesti tutkia, kyseenalaistaa ja testata. Jokaisessa kehitettävässä toiminnossa on paljon oletuksia, joista suurin osa on mahdollista arvata oikein. Ongelma onkin tunnistaa ne asiat, joissa oletukset voivat johtaa vaarallisiin väärinymmärryksiin. Tuotejohtamisen talossa roadmap sijoittuu keskeiselle alueelle, ja on julkinen tuotejohtamisen artifakti. Koko organisaation pitää ymmärtää, mitä roadmapilla on, ja mitkä asiat ovat siirtymässä kehitykseen seuraavaksi.

Käyttäjän ja markkinoiden ymmärtäminen

Talomallin kaksi huonetta, markkinamahdollisuus ja tuotesuunnittelu, sisältävät markkinoiden ja käyttäjien tarpeiden ymmärtämisen. Yksinkertaistetusti voi sanoa, että markkinamahdollisuus on päätöksiä siitä, mitkä mahdollisista tuotteen toiminnoista kannattaa kehittää juuri nyt. Millä toiminnoilla saadaan suurin vaikutus tuotteen haluttavuuteen? 

Tuotesuunnitteluhuone taas sisältää toimenpiteitä, joilla varmistetaan että kehitettäväksi valitut toiminnot toteutetaan niin, että ne ovat helppoja ja mukavia käyttää, käyttäjät löytävät ne nopeasti ja ilman opastusta, ja ne ratkaisevat käyttäjän ongelmat tehokkaasti.

Käyttäjä ja markkinaymmärrys syntyy usein erilaisista haastatteluista, tutkimuksista ja testeistä. On hyvä, että tuotejohtajalla on takataskussaan monia erilaisia tapoja kerätä tätä tietoa. Sama testi ei toimi joka kerralla ja kaikenlaisissa tilanteissa.

Tuotteen metriikka tuotannosta

Uudessa talomallissa on uusi huone – tuotanto. Tämän huoneen tarkoituksena on tuoda tiimin näkökulma tuotteeseen mukaan talomalliin aiempaa selkeämmin. Tuotejohtaja on usein helposti enemmän kiinnostunut uusista toiminnoista tuotteeseen. Kehitystiimiä taas huolestuttaa toimintojen kehittäminen kestävällä tavalla, joka ei lisää teknistä velkaa. 

Tekninen velka onkin uudessa talomallissa enemmän esillä. Sen hallinta kuuluu kehitystiimin vastuulle, mutta tuotejohtajan on syytä olla kiinostunut asiasta. Jos asioita kehitetään liian kiireellä, se johtaa oikopolkuihin, joiden paikkaaminen myöhemmin voi olla suuritöistä.

Toinen asia tuotantohuoneesta, mikä pitää olla tuotejohtajan näköpiirissä, on tuotteen metriikka tuotannosta. Miten paljon uusia juuri kehitettyjä toimintoja käytetään? Mikä on ollut niiden vaikutus käyttäjämääriin? Miten nopeasti käyttäjät omaksuvat uudet toiminnot? Jos tuotteista ei ole suoraa dataa saatavilla, pystytäänkö tietoa käyttäjistä ja käytöstä saamaan kiertoteitä, logeja tai ongelmaraportteja analysoimalla?

Tuotejohtamisen uudistettu talo auttaa kehittämään toimintaa

Toivottavasti tuotejohtamisen uudistettu talomalli herättää ajatuksia ja kiinnostutte kehittämään tuotejohtamista teidän organisaatiossa lisää. Seuraavassa blogissa käsittelen asiaa toisesta näkökulmasta, tuoteomistajan kantilta.