​Jokainen uusi tuote pyrkii täyttämään jonkin kohderyhmän tarpeen. Jos tuotekehitys ja kaupallistaminen onnistuvat, niin tuotepäälliköllä on johdettavanaan asiakastarpeen täyttävä tuote. Onko siis mitään järkeä spekuloida sillä, omistaako tuotepäällikkö tuotteensa vai tuon asiakastarpeen? Mielestäni on, se nimittäin voi ratkaista koko firman tulevaisuuden.

Mitä eroa on tuotteen ja tarpeen omistamisessa?

Vastaus on ei mitään, jos puhumme nuoresta firmasta ja yhdestä tuotteesta. Tässä tapauksessa koko firman fokus on tavoittaa ensin problem-solution fit, eli löytää todellinen asiakasongelma ja vastata siihen olemassa olevia ratkaisuja paremmalla toteutuksella. Jos tämä onnistuu, niin sen jälkeen pitää vielä löytää tuotteelle riittävän kokoinen markkina (market fit). Jos yritys ei näissä onnistu, niin se pivotoi ja etsii uudestaan tarvetta, parempaa ratkaisua tai houkuttelevampaa markkinaa.

Markkinoilla olevien tuotteiden osalta tilanne on eri. Tarve, sitä vastaava tuote ja kohdeasiakkaat ovat löytyneet. Mutta mihin seuraavaksi? Maailma kun ei pysy paikallaan, vaan asiakkaiden tarpeet, tuotteet ja markkina elävät ja kasvuakin tulisi tavoitella. Pitääkö tuotepäällikön keskittyä tuotteensa kehittämiseen vai markkinan tarpeisiin? 

Usein nämä kaksi menevät käsi kädessä – mutta ei aina. Markkinan tarpeet voivat muuttua niin paljon, että tuote ei pysy enää kilpailukykyisenä. Ja silloin ollaan vaaran paikassa.

Markkinan tarpeet voivat muuttua niin paljon, että tuote ei pysy enää kilpailukykyisenä.

Tuotekeskeinen tuotepäällikkö

Kun tuotepäällikkö keskittyy tuotteensa hallintaan ja se elinkaaren optimointiin, niin katse pysyy tarkasti nykyasiakkaissa ja heidän toiveidensa täyttämisessä mahdollisimman tuottoisalla tavalla. Tämä on usein järkevää, kun tuote on kallis kehittää ja ylläpitää, kuten esimerkiksi monet teollisuustuotteet ovat. Kustannusoptimointi voi olla jopa välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Haasteena tuotekeskeisyydelle on murrokset markkinassa. Uusi teknologia voi mullistaa markkinan ja viedä asiakkaat tai sama voi sattua esimerkiksi alan digitalisoituessa ja arvon siirtyessä ohjelmistoihin ja dataa. Etenkin jälkimmäisessä tapauksessa asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja tuotekeskeinen organisaatio ei välttämättä pysy muutoksessa mukana. 

Kokemuksiemme mukaan suomalaisilla tuotepäälliköillä on pääosin tekninen tausta ja koulutus, joten kehittyminen tarvelähtöisyyteen vaatii panostusta osaamisen kehittämiseen ja mahdollisesti koulutusta. Isoissa ja menestyneissäkin yrityksissä on yleistä, että tuotepäälliköt keskittyvät omiin tuotteisiinsa ja tuoteomistajat niiden komponenttien kehittämiseen. Tuotekeskeinen organisaatio on tehokas stabiililla markkinalla, mutta kankea reagoimaan muutoksiin.

Tarvelähtöinen tuotejohtaminen

Toinen vaihtoehto on, että tuotepäälliköt vastaavat asiakastarpeista. Tässäkin tapauksessa tuotepäälliköillä on yleensä tuotteet tai ratkaisut johdettavana, mutta vastuualue on määritetty tarpeen ja/tai asiakassegmentin mukaan. Tarvelähtöinen rooli vaatii enemmän ulospäin suuntautumista ja laaja-alaisempaa markkinaymmärrystä. Haasteena on, etenkin vahvan myyntiorganisaation ja kokemattoman tuotepäällikön tapauksessa, että yritetään tehdä liian montaa asiaa. 

Asiakaslähtöinen ajattelu, jota myyntii ja muut asiakasta tapaavat roolit usein painottavat ei ole sama asia kuin tarvelähtöinen. Myynti näkee yleensä vain asiakkaan akuutit tarpeen, eikä välttämättä osaa kertoa kuin yleinen tarve on koko markkinassa. Tuotepäällikön pitää olla tarpeeksi kokenut ja markkinaa ymmärtävä, jotta turhat asiakaskohtaiset ominaisuudet osataan jättää kehittämättä. Jos tuotevisio ei ole kirkas ja resurssirajoitteet tiedossa, niin ”kaikkea kaikille” tarjoama kääntyy usein muotoon ”ei oikein mitään kenelläkään”.

Organisoituminen tarvelähtöisesti edellyttää siis yleensä kokeneempaa ja osaavampaa tuotejohtoa kuin tuotekeskeisyys ja on usein myös riskialttiimpaa. Tällä tavalla organisoidulla yrityksellä on kuitenkin huomattavasti paremmat mahdollisuudet reagoida muutoksiin ja menestyä markkinan murroskohdissa.

Organisoituminen tarvelähtöisesti edellyttää siis yleensä kokeneempaa ja osaavampaa tuotejohtoa.

Mihin voittavan tuoteorganisaation tuotejohtajat keskittyvät?

Se, mihin yksittäinen tuotepäällikkö keskittyy, ei ole yleensä vain hänen oma valintansa. Pienissä yrityksissä tuotepäällikkö voi kuulua tuotekehitykseen, markkinointiin tai olla liiketoimintayksikön vetäjän alla. Näissä tapauksissa ohjaus tuotepäällikölle tulee yleensä kyseisen yksikön tavoitteista ja usein määrittää keskitytäänkö tuotteeseen vai tarpeeseen. Kun yritys ja tuotepäälliköiden määrä kasvaa, tulee ajankohtaiseksi oman tuotehallintafunktion perustaminen ja mietintä, miten tuotejohtajat kannattaa roolittaa, jotta tasapaino nykytilan ja tulevaisuuden tarpeiden välillä saavutetaan.

Ohjelmistokehityksen pohditaan usein organisoitumista joko komponentti- tai ominaisuustiimeihin. Samalla tavalla joutuu tuotehallintatoiminto miettimään omaa organisoitumistaan. Yllä on lyhyesti kuvattu molempien tapojen hyvät ja huonot puolet. Kummat ovat ratkaisevia riippuu markkinatilanteesta, yrityksen strategiasta ja myös henkilöstön kyvykkyydestä. Eikä valinnan tarvitse olla joko tai tyyppinen, vaan parhaat organisaatiot pystyvät sekoittamaan tuote- ja markkinalähtöisen tuotejohtamisen ja kehittämään samaan aikaan kannattavuutta ja tulevaisuuden tarpeisiin varautumista.

Tuotehallinnan vetäjän, on hän sitten titteliltään Head of Product Management, Chief Product Officer tai mikä vain, tärkein tehtäviä on tuotehallintafunktion organisoiminen, roolittaminen ja kehittäminen vastaamaan yrityksen strategiaa ja pitkän aikavälin tarpeita.

Se, mihin teidän tuotepäälliköt keskittyvät ja aikansa käyttävät, voi ratkaista yrityksenne pitkän aikavälin menestyksen. Ja siksi kannattaa miettiä mennäänkö tuote vai tarve edellä.

Haluatko kehittyä tuotepäällikkönä? Tutustu tuotejohtamisen koulutuksiimme!