Kaikki siitä puhuvat, mutta mitä MVP oikein tarkoittaa? Yhden mielestä prototyyppi on saanut uuden nimen ja toiselle MVP taas tarkoittaa tuotteen ensimmäistä julkaistavaa versiota.

MVP nimi on harhaan johtava

MVP on lyhenne sanoista “Minimum Viable Product”, mikä suomeksi tarkoittaa “pienin julkaisukelpoinen tuote”. Termin sanotaan syntyneen Frank Robinsonin toimesta, mutta tunnetuksi se tuli Eric Riesin The Lean Startup-kirjan myötä. Historia onkin hyvä pitää mielessä, kun MVP:stä puhutaan. Se ei nimittäin nimestään huolimatta aina tarkoita tuotetta. Kyseessä on konsepti (tai toimintastrategia), jonka avulla kasvuyritys pyrkii selvittämään mahdollisimman nopeasti ja ketterästi uuden tuoteidean markkinakelpoisuuden. Eli siis onko yritys löytänyt tarpeeksi suuren ongelman sekä riittävän hyvän ratkaisun siihen, että liiketoiminnan odotukset täyttyvät. Tämä tarve voidaan jossain tapauksissa testata tuotteella, jossain toisissa tapauksissa sen testaaminen taas voi hoitua vaikka pelkästään lupauksen avulla.

Nykyisin MVP on terminä levinnyt jo laajalle ja konseptin ymmärtäminen on tärkeää myös vakiintuneissa yrityksissä.

Prototyyppi ei ole sama kuin MVP – mutta sitä voidaan käyttää apuna

Perinteisesti teknologiateollisuudessa suurin huoli on ollut kuinka uusi tuote pystytään valmistamaan. Erilaisia prototyyppejä käyttämällä on pyritty varmistumaan uuden tuotteen valmistettavuudesta ja viimeisten vuosien aikana myös käytettävyydestä. Proto- ja pretotyyppien avulla on siis pyritty varmistumaan tuotteen toimivuudesta.

Nykyisten kasvuyrityksen suurin haaste on harvoin uuden tuotteen valmistettavuus, vaan ns. markkinakelpoisuuden (product-market-fit) löytäminen. Yksinkertaistettuna kyse on siitä löytyisikö uudelle tuotteelle tarpeeksi maksavia asiakkaita: onko ongelma tarpeeksi polttava, paljonko potentiaalisia asiakkaita on, miten he tuotteen löytävät, paljonko he ovat siitä valmiita maksamaan, tukeeko muu ekosysteemi uutta tuotetta jne. Uuden liiketoiminnan synnyttämisessä hypoteeseja ja olettamuksia on paljon ja MVP:n tarkoitus on tarjota työväline olettamusten testaamiseen nopeasti ja halvalla.

Miksi myyntimiehesi vihaa MVP:tä?

Yhtä vähän kuin vakiintuneen yrityksen byrokratia sopii startupeille, niin kasvuyritysten toimintatavat sopivat vakiintuneille organisaatioille. Jos yrityksellä on toimivat liiketoimintamalli ja asiakaskunta palveltavana sekä olemassa oleva tuote, niin mikä on se hypoteesi jota MVP:n avulla testataan? Jokaista uutta toiminnallisuutta ei kannata ajatella kehitettävän vain juuri ja juuri tarpeeksi hyväksi. Pelkkä ajatus siitä, että asiakassuhde riskeerattaisiin viemällä asiakkaalle jotain keskeneräistä, saa myyntimiehen karvat pystyyn. Eikä asiakaskaan ilahdu, jos hän joutuu uuden toiminnallisuuden testaajaksi tahtomattaan.

MVP kannattaakin unohtaa inkrementaalisen tuotekehityksen tapauksessa. Tämä ei tarkoita, etteikö konsepti toimisi myös vakiintuneille yrityksille vaan päinvastoin. Jokaisen yrityksen tuotesalkuissa pitäisi olla uusia aihioita, jotka tulevaisuudessa korvaavat nykyiset tuotteet. Mitä radikaalimpien innovaatioden kanssa ollaan tekemisissä, sitä tärkeämpää on ymmärtää ja osata MVP:n käyttämisen taito myös vakiintuneissa yrityksissä.

Mitä tarkoittaa viable?

Vaikka konsepti tuntuu järkevältä ja yksinkertaiselta, niin käytäntö voi osoittautua hankalaksi. Haasteena on määrittää mikä oman tuotteen tai palvelun osalta on viable (suom. toteuttamiskelpoinen, elinkykyinen). Eric Ries itse on todennut:

“The minimum viable product is that version of a new product which allows a team to collect the maximum amount of validated learning about customers with the least effort.”

Mitä suurempia epävarmuuksia uuden tuotteen liiketoimintamahdollisuuteen liittyy, sitä nopeammin asiakaspalautetta olisi syytä kerätä. MVP:n ei edes tarvitse aina olla tuote, vaan asiakastarvetta voidaan testata myös lavastamalla tuote esimerkiksi videon (kuten Dropbox teki) tai pelkkien www-sivujen avulla. Mitä tärkeämpää on testata ratkaisun toimivuutta tarpeen sijaan, sitä lähempänä MVP:n tulee olla lopullista tuotetta, mutta silloinkin vain tärkeimmän toiminnallisuuden toteuttaen.

Esimerkkejä MVP:n käyttämisestä

Yleisin tapa MVP-konseptin käyttämisestä on tarpeen testaaminen verkkopalvelulle. Uudelle palveluidealle luodaan verkkosivut, jonka jälkeen Google Adwordsin, youtube-videon tai vastaavan avulla pyritään saamaan ajamaan uudelle saitille potentiaalisia asiakkaita. Liiketoimintamallista riippuen asiakkaat sitten pyritään sitouttamaan uuteen palveluun tavalla tai toisella.

Toinen ja useissa tapauksissa edelliseen liittyvä tapa on aloittaa digitaaliseksi suunniteltu palvelu manuaalisena, kuten. Tämän ns. Concierge MVP:n tarkoituksena on kerätä asiakasymmärrystä pieneltä joukolta asiakkaita ja vasta sitten kehittää koneisto, jolla palvelu voidaan skaalata.

MVP voi myös olla fyysinen tuote. Esimerkiksi 3D-printtauksen avulla pystytään nykyään luomaan asiakkaille meneviä prototyyppejä nopeasti ja edullisesti testaustarpeisiin. Ja prototyypistähän tulee MVP, kun sillä tutkitaan liiketoiminnan oletuksien oikeellisuutta.

Nopea testaaminen ja palautteesta oppiminen on taito, jota jokainen uusien tuotteiden kehittämisessä mukana oleva tarvitsee Liiketoimintamahdollisuuden arviointiin.