Vastaako tuotekehityksenne liiketoiminnan tarpeisiin vai johonkin aivan muuhun?

Kehitetäänkö teillä oikeita asioita?

 

Tuotekehityksessä on aina jonoa. Kaikkia tarpeita ja toiveita ei voida toteuttaa. Tekemällä oikeita asioita saadaan investoinneille paras tuotto. Miten voi varmistaa, että organisaatio tekee mahdollisimman oikeita asioita?

I Mikä ohjaa tuotekehitystä?

Joskus tuotekehitystä ohjaa tehokkuus – keskitytään inkrementaaliseen parantamiseen ja matalan riskitason tekemiseen. Työtä on helppo suunnitella ja näkyvät tulokset syntyvät nopeasti.

Tuotekehitystä voi ohjata myös yksittäisten asiakkaiden tarpeet, joita erityisesti myynti saattaa syöttää kehitysorganisaatiolle. Asiakkaiden toiveita saadaan myös suoraan asiakkailta ja/tai asiakaspalvelun kautta.

Strategian toteutus voi vaatia teknisiä mahdollistajia ja kyvykkyyksiä. Teknologiamurroksessa teknologian ja/tai tuotesukupolven vaihtuessa tuotekehitykseen kohdistuu kova paine. Jotta voidaan ottaa merkittävä loikka, tarvitaan strategista ohjausta.

Muutokset asiakkaidenne toimintaympäristössä aiheuttavat tarpeita tuotekehityksenne työjonoihin. Markkinalla tapahtuvat muutokset ovat aina mahdollisuus. Tunnistamalla muutokset ajoissa on mahdollista iskeä kultasuoneen – jos voit esittää ratkaisun ennen kuin asiakas ehtii sen tehdä, olet päässyt tuoteliiketoiminnan ytimeen!

Ideaalitilanteessa muutokset asiakkaittenne ympäristössä ohjaa tuotekehitystänne. Tuotteenne lyövät kilpailevat ratkaisut ja saatte hinnoitteluvoimaa, eikä samaa tarvetta tarvitse ratkaista useammalle eri tavalla.

Edellä mainittujen teemojen kehittämisen mahdollistamiseksi ne on pilkottava pienempiin osiin. Näitä kutsutaan vaatimuksiksi. Vaatimukset muunnetaan työkohteiksi, jotka kuvaavat tekemisen kohteen kehittäjille. On tärkeä ymmärtää vaatimusten lähteet, jotta niiden luonne ja tärkeys paljastuu.

 

II Vaatimusten 6 lähdettä

Kehitystarpeet kuvataan vaatimuksina (requirements). Vaatimuksia tulee monesta suunnasta ja ne ovat luonteeltaan erilaisia. Vaatimuksen tuoma hyöty voi kohdistua asiakkaisiin tai omaan yritykseen. Vaatimuksen tuoma hyöty voi konkretisoitua heti tai vasta vuosienkin päästä. Seuraavassa tarkastellaan vaatimusten tyypillisiä lähteitä.

1) Tuotestrategia:

Pitkän aikajänteen roadmap on kuvaus tuotestrategiasta. Hyvä tuotestrategia kuvaa askeleet, joilla nykytilasta siirrytään vision kuvaamaan tavoitetilaan. Tuotestrategiaa tarvitaan erityisesti, kun tavoitellaan suurta muutosta.

Tuotestrategian sisältämät vaatimukset ovat usein vaikutukseltaan pitkäkestoisia ja vaikutus myyntiluvuissa nähdään mahdollisesti vasta vuosien päästä.

2) Markkinavaatimukset:

Markkinaymmärryksen kerääminen on tuotepäällikön työsarkaa. Parhaimmillaan markkinaymmärrys auttaa ottamaan askeleen kilpailijoiden edelle.

Kun markkinaymmärrys on hyvällä tasolla se sisältää kaksi näkökulmaa:

• Oman yrityksen/tuotteen kilpailukyvyn ymmärryksen esimerkiksi kohde asiakassegmentit ja position kilpailijoihin nähden
• Kohde asiakassegmenttien toimintaympäristön ja erityisesti siihen kohdistuvat muutokset

Markkinaymmärryksestä johdetut vaatimukset kohdistuvat oman tuotteen kilpailukyvyn parantamiseen ja asiakkaiden ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Nämä vaatimukset kohdentuvat usein keskipitkälle aikavälille – pikavoittoja ei ole jaossa. Markkinavaatimusten hallinta on osa strategista tuotejohtamista.

3) Asiakasvaatimukset:

Asiakkaat ovat tärkeä lähde tuotevaatimuksille. Asiakkaiden vaatimuksia tulee useampaa kanavaa pitkin myynti, asiakaspalvelu, asiakastapaamiset, asiakastapahtumat, palautekanavat jne.

Asiakkaiden antamat vaatimukset keskittyvät pieniin inkrementaalisiin muutoksiin tuotteessa. Asiakkaat ovat mestareita pyytämään pieniä muutoksia esim. käyttöliittymään, mutta harva asiakas pystyy kuvailemaan tarpeitaan pidemmällä aikajänteellä. Asiakaspalautteen/vaatimusten perusteella voidaan tuotetta kehittää käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Asiakkaat voivat vaatia asioita, jotka eivät ole tärkeitä muille asiakkaille. Tämä on tuoteliiketoiminnan iso haaste. Kaiken kehityksen pitää tuottaa arvoa joukolle asiakkaita, muuten liiketoimintamallin hyödyt jäävät lunastamatta.

4) Tekniset vaatimukset:

Tekninen velka aiheuttaa monenlaisia oireita. Tekninen velka näkyy esimerkiksi tuotteen kehittämisen hidastumisessa, tuotteen ylläpitoon tarvittavan työmäärän kasvuna, tuotteen skaalautumisen esteenä (esim. Käyttäjämäärän kasvun rajoitteet), riskien kasvuna (tietoturva) tai käytettävyyden laskuna.

Tekniseen velkaan liittyvät vaatimukset kohdistuvat usein tekemiseen, joka ei näy asiakkaille vaan jää konepellin alle. Vanhentuneen komponentin korvaaminen uudella ei tuo asiakkaalle uutta näkyvää. Teknisen velan poistaminen voi sitoa runsaasti resursseja, mutta sen tuottamaa arvoa on joskus vaikea määritellä.

5) Sisäisten sidosryhmien vaatimukset

Sisäiset sidosryhmät katsovat tuotteita omasta näkökulmastaan ja niinpä vaatimuksia on monenlaisia. Vaatimuksia tulee esimerkiksi tuotannosta, asiakaspalvelusta ja tuotehallinnasta.

Tuotannon vaatimukset liittyvät usein tuotannollisiin asioihin esimerkiksi toimitettavuuteen ja valmistuksen pulmakohtiin. Tällaiset vaatimukset eivät tuota asiakkaille arvoa suoraan, mutta toisaalta arvon luonti omalle yritykselle on helppo arvioida (investointi/säästö).

Asiakaspalvelusta tulevat vaatimukset liittyvät usein bugeihin tai toivomuksiin esimerkiksi käytettävyyden parantamiseen. Asiakkaalta tulevat ehdotukset tulevat usein asiakaspalvelun kautta.

Tuotehallinnan omat tarpeet liittyvät usein datan keruuseen. Keräämällä dataa tuotteen käytöstä asiakasymmärrys paranee. Jos jotain toiminnallisuutta ei käytetä, voidaan se vaikka poistaa tuotteesta ja saadaan säästöä ylläpitokustannuksiin. Tuotepäällikkö voi myös toivoa toiminnallisuutta, jolla saadaan mahdollistettua lisämyyntiä suoraan tuotteesta.

6) Regulaatioon liittyvät vaatimukset

Asiakkaan ympäristössä tapahtuva regulaatio (lait, määräykset, standardit) huomioidaan markkinavaatimuksissa. Tällaiset vaatimukset koskevat kaikkia asiakkaita esimerkiksi EU:ssa, joten niiden ymmärrys on tärkeää.

Regulaatio voi kuitenkin koskettaa omaakin toimintaa esimerkkinä, vaikka tietosuoja GDPR. Joskus halutaan erottautua kilpailusta noudattamalla tiukempaa turvallisuus standardia tms. Usein tuotteisiin tai vähintään prosesseihin niiden ympärille tarvitaan muutoksia.

Regulaation tuomat vaatimukset eivät näy asiakkaalle ja hyötykin voi olla välillistä. Silti ne voivat olla pakollisia.

 

III Miten varmistaa että tehdään oikeita asioita?

Yrityksen tavoitteena on liiketoiminnan sujuvuus. Yrityksen strategia ja siitä johdetut tavoitteet kuluvalle vuodelle antavat suunnan ja numeeriset tavoitteet.
Oikeita asioita tehdään silloin kuin liiketoiminnan tavoitteet täyttyvät ja strategisia muutoksia edistetään suunnitelman mukaisesti.

Käytännön haasteita työjonon priorisointiin ovat:

• Tuotekehityksen resurssit on jaettava lyhyen ja pidemmän aikavälin hankkeisiin.
• Tuotekehityksen resurssit on jaettava eri lähteistä tulevien vaatimusten toteuttamiseen.
• Tuotekehityksen on tuotettava arvoa useammalle eri taholle.
• Tarpeita on aina enemmän kuin pystytään toteuttamaan.
• Priorisointi perustuu mielipiteisiin kun vaatimukset eivät ole yhteismitallisia
• Tuotestrategiaa ei ole tai siinä on puutteita

 

Ratkaisu ei löydy prosessista (Agile, SAFe). Yksittäinen priorisointimenetelmä ei myöskään tee erilaisten vaatimusten priorisointia helpoksi. Työkalu voi auttaa tekemään asiat näkyviksi, mutta se ei priorisoi vaatimuksia.

IV Mikä avuksi?

Tuotejohtamisen kyvykkyyksien kehittäminen antaa työkalut onnistumiseen.

Tuotejohtaminen tarjoaa systemaattisia keinoja liiketoiminnan nostamiseen uuteen kukoistukseen.

Tuotestrategia määrittelee miten tarjoomaa kehitetään niin, että pitkän aikajänteen tavoitteet (visio) saavutetaan.

Markkinamahdollisuus auttaa löytämään parhaat aihiot uusiksi tuotteiksi. Tarve ja liiketoimintapotentiaali selviävät markkinamahdollisuuden menetelmillä.

Tuotesuunnittelu auttaa kehittämään arvoa tuottavia ja helppokäyttöisiä tuotteita ja palveluita. Tuotesuunnittelun keinoilla keskitytään käyttäjälle tärkeisiin asioihin ja varmistetaan tuotteen arvon tuotto asiakkaalle.

Elinkaarenhallinta auttaa maksimoimaan tuotteesta saadun arvon yli sen elinkaaren. Jokainen tuote tarvitsee omistajan, joka proaktiivisesti johtaa tuotteen liiketoimintaa kunkin elinkaaren vaiheen tavoitteiden mukaisesti.

 

Eficoden tuotejohtamisen palvelut auttavat nostamaan osaamisenne ja toimintatavat voittavalle tasolle!

Tuotejohtamisen palvelut